Siirry sisältöön

Miksi kaikki näkevät vain romaniasun?

Kuvassa on kuvitteellisen Miriklin tarvitsemat tukipolut romanikulttuurin luomien ennakkoluulojen ja työnhaun paineissa ammattilaisten avustamana. Kuva on pienoiskuva Miriklin tukipolut -kaaviosta, joka löytyy sivulta pdf:nä.

Mirikli, 25, ei löydä töitä kahdesta tutkinnosta huolimatta ja miettii alan vaihtoa. Hänen kaksoisveljensä Raineri on pyörinyt hevostallilla peruskoulusta asti ilman ammattiin opiskelua.

”Valmistuin 25-vuotiaana oppisopimuskoulutuksella lastenohjaajaksi iltapäiväkerhossa. Valmistumisen jälkeen en kuitenkaan enää saanut töitä. Työpaikkahaastatteluissa kyseltiin romanikulttuurista ja -vaatetuksesta. Tuntui, että ne olivat este työn saannille.

Minusta on tuntunut lapsesta asti, että en ole ihan samalla viivalla kuin muut. Minä ja kaksoisveljeni Raineri emme olleet päiväkodissa tai esikoulussa. Jännitimme kouluun menoa. Kirjaimet, numerot ja koulun päiväjärjestys olivat uusia juttuja. Jo silloin tuntui, että saimme aloittaa tyhjästä verrattuna moniin valtaväestön lapsiin.

Sain alakoulussa tukiopetusta, ja Raineri siirrettiin häiriköinnin takia pienluokkaan. Olimme paljon poissa, ja läksyt jäivät tekemättä. Meillä molemmilla oli huono itsetunto, mutta se näkyi eri tavoilla. Minä vetäydyin kuoreeni, ja Raineri provosoitui helposti. Meitä molempia kiusattiin.

Yläkoulussa aloin käyttää pitkää mustaa hametta. Olisin tarvinnut tietoa murrosikään ja terveyteen liittyvistä asioista, joista ei romanikulttuurissa puhuta. En uskaltanut mennä terveydenhoitajalle, ettei siitä vain menisi viestiä kotiin.

Opiskelin peruskoulun jälkeen cateringalan tutkinnon, vaikka se ei tuntunutkaan omalta. Menin naimisiin 18-vuotiaana ja jäin kotiin hoitamaan 2 lasta, kunnes löysin oppisopimuspaikan iltapäiväkerhosta.

Kun töitä ei löytynyt, aloin miettiä vielä kolmannen ammatin opiskelua. Hain neuvoja Ohjaamosta, mutta sielläkin koin, ettei työntekijä ymmärrä minua ja jaksa paneutua asioihini. Kunpa joku joskus selittäisi selkokielellä, millaisia mahdollisuuksia on olemassa.

Veljeni Raineri ei jatkanut opiskelemaan peruskoulun jälkeen, vaan hän on pyörinyt hevostallilla siitä asti. Myös hän on perustanut perheen, jota hänen kuuluisi nyt elättää. Hän aloitti hiljattain rekkakuskina, koska työtä oli tarjolla ilman tutkintoa ja työkokemusta. Epäsäännöllinen työ rasittaa sekä häntä että perhettä. Tuntuu, ettei se ole hänen alansa.”

Miriklin tarinaan on yhdistetty aineksia eri nuorten kokemuksista, joita kerättiin Nuorten kevyet palvelupolut -hankkeen työpajoissa syksyllä 2018. Nuorten henkilöllisyyden suojelemiseksi hanke ei julkaise yksittäisten nuorten tarinoita.

 

Inhimillinen kohtaaminen kantaa eteenpäin

Nuorten kanssa työskentelyssä tarvitaan inhimillistä kohtaamista valta-asetelmien sijaan. Romaninuori tarvitsee tukea oman polun löytymiseen. Jokainen nuori olisi nähtävä ensisijaisesti ihmisenä ja yksilönä, jolla on vahvuuksia.

Neuvolassa rohkaistiin päivähoitoon

  • Kokonaisvaltaista tukea sekä tietoa varhaiskasvatuksesta
  • Päiväkodista kavereita ja tuntumaa tasaiseen päivärytmiin
  • Tukea oppimisvaikeuksiin esikoulussa

Alakoulussa tuettiin oppimista

  • Tukea erityisopettajalta oppimiseen Miriklille ja Rainerille omassa luokassa
  • Luokanopettaja kiinnitti huomiota ryhmäytymiseen ja siihen, ettei Mirikli jäänyt yksin välitunneilla
  • Kiusaamiseen tartuttiin

Yläkoulussa kannustettiin jatko-opintoihin

  • Useat opettajat huomasivat Miriklin vahvuudet ja kannustivat häntä lukioon.
  • Teknisen työn opettaja kannusti Raineria rakennusalalle
  • Tuki opiskelupaikan valintaan opinto-ohjaajalta
  • Luottamuksellista keskustelutukea Miriklille terveydenhoitajalta ja vapaaehtoiselta tukihenkilöltä

Ammattiopinnoissa tuettiin alan vaihdossa

  • Tuki opinto-ohjaajalta Miriklille uuden opintoalan etsintään

Ohjaamossa ja Te-palveluissa tunnistettiin vahvuudet

  • Apua vahvuuksien tunnistamiseen ja uuden alan löytämiseen Miriklille Ohjaamossa
  • Te-palvelujen oma työntekijä auttoi Raineria pohtimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja.
  • Rakennustaidot tunnistettiin Rainerin vahvuudeksi.
  • Raineri sai rakennusalalla toimivan mentorin ja sen myötä oppisopimuspaikan.
  • Neuvoja ja sparrausta oman yrityksen perustamiseen mentorilta ja Te-palveluista

6 % yläkoululaisista joutuu kiusatuksi vähintään kerran viikossa. (THL, Kouluterveyskysely 2017)

36 % yläkoululaisista on paljon vaikeuksia oppimistaidoissa. (THL, Kouluterveyskysely 2017)

Voit ladata käyttöösi pdf-tiedostot Miriklin ja Rainerin tukipolusta, tarinasta ja ratkaisujen tiivistelmästä.